Hyvin pitää Neverwax (pat. pend.)

Viime lauantaina laitoin pitkästä aikaa sukset jalkaan ja hyvinhän ne toimivat. Silloin vaan oli mukana myös lapset, joten siinä ei päässyt paljon itse nauttimaan. Lisäksi lauantaina Tampereen Kaupissa oli aika paljon muitakin, joten varsinaisesti rentouttavaa se ei ollut - kivaa toki ja posket punoittivat. Lisäksi on kätevää, että tuo pienin on vielä sen verran pieni, että kun sukset on ristissä ja naama hangessa, niin pystyy vielä nostamaan haalarin selästä takaisin ladulle...

Tänään sitten hyödynsin vapaapäivääni ja menin aivan yksin lenkille. Oikein vartin hiihdin metsään päin ja sitten latu kääntyikin sopivasti takaisin. Täytyy myöntää että Kuusisto Neverwaxit palvelevat minua vieläkin aika hyvin. Pitoa oli päivälllä niin paljon, että haarakäyntiä ei tarvinnut käyttää ja luistoakin riittävästi.

No, sitten oli aika viedä esikoinen ratsastustunnille, joten otin kaksi pienempää mukaan ja sukset. Jatkettiin Niihaman majalle, kuten jo viikko sitten, mutta ajattelin, että voisimme mennä vaikka valmista latua edestakaisin kun minullakin oli nyt sukset.. Ei oikein onnistunut. Pidot olivat parantuneet vähän liikaakin. Taivaalta pudonnut kostea nuoska tarttui kaikkien kolmen suksiparin pohjiin niin, että oli vaikea pysyä pystyssä.

Siitä vaan sitten järven jäälle ja umpihangessa paakut saatiinkin edestakaisella hinkkaamisella pois. Tehtiin parinsadan metrin latulenkki ja sitten olikin aika lähteä pois. Valmiin latupohjan kohdalla paakkuongelma oli taas aivan toivoton. Onneksi matkaa oli vain ihan vähän.

Pitää varmaankin odottaa parempia kelejä - tosin jos lämpötila on huomenna vielä nollan tienoilla, niin saisi tehtyä hyviä harjoittelulatuja noille aloittelijoille - kunhan vaan löytäisi sopivan paikan...