Tietomme rajat
No, eikös ystäväni Aamulehti "yllättänyt" viikkoa myöhemmin. Toki. Vastaava päätoimittaja Matti Apunen oli kirjoittanut pääkirjoitussivun "Ylänurkkaan" kolumnin Makaamalla maailma kirkastuu - tämä on siis ainakin vielä luettavissa netissä ilmaiseksi...
Otsikointi kertoo paljon ja kaikki voivat siis lukea, miten Apunen on saanut innoituksensa tuosta Hesarin "uutisesta". Apusen mielestä ajatus "sukeltamisesta ihmisten ajatusten alle" "kuulostaa niin 60-luvulta, että täytyy oikein ihmetellä, minkä hippirojukasan alta tämä ... on löydetty". Niinpä.
Apusen mukaan "Opetushallituksen housupukuinen iskuryhmä istuu meditaatiopilvessä" jne., mutta jostain syystä minä en saanut sellaista vaikutelmaa kyseisestä "uutisesta". Ehkä Apunen tietää enemmän kuin kertoo ja minä taas haukun väärää puuta. Itse lähinnä ihmettelin, miksi Opetusministeriö olisi jotenkin virallisesti ottanut vastaan Transsendettinen meditaaatio -liikkeen edustajia ja Hesari uutisoi asiaa jotenkin neutraalisti ja otsikoi epäilyttävästi. Oikeasti olen tutustunut TM:än 80-luvun alussa ja tiedän heidän toimintatavastaan jotain. Suomenkin tilaisuus on osa heidän kiertueitaan eikä ilmeisestikään Opetushallituksen ideoima tai näkökulmia meditaation esitellyt seminaari aiheesta.
Avauksen jälkeen Apusella on kolme ajatusta: TM-mies Deans (on blogi, on) puhuu asiaakin kun viittaa siihen, miten nykyisessä tietotulvassa hukataan "kyky erotella isoa tietoa pienestä"; ei ole uskottavaa, että "mietiskely- ja rentoutustuokio" parantaisi parhaiten suomalaisen opetuksen tasoa, vaan "armottomuus epäjohdonmukaista ajattelua vastaan tekisi sen" ja herra Apunen tekee samaa kuin nämä meditaatiomiehet sanovat tekevänstä hippikeinoillaan yksinkertaisesti makaamalla sohvallaan.
Tämän ei pitäisi enää yllättää minua, mutta jotenkin pysähdyin miettimään, miten voi olla, että yhden suurimman suomalaisen sanomalehden päätoimittaja, maisterimies ja kaikkea, voi olla noin tietämätön siitä, mitä meditaatio on. Sohvalla makoilun (oli se sitten miten rentouttavaa tai ajatuksia herättävää tahansa) vertaaminen meditaation on kuin vertaisin puuhastelujani muovailuvahan parissa Aardman-studion aikaansaannoksiin.
En tosin ole muovaillut kovin paljon tai usein, mutta periaatteessa käytän siis samaa välinettä kuin Aardman-väki, aivan samoin kuin sohvalla makaavalla päätoimittajallakin on ruumis ja mieli (hänellä on ehkä omasta mielestään sielu, mutta ei nyt kinastella siitä tällä kertaa). Minä vain käytän muovailuvahaa aivan eri tavalla kuin ammattianimaattorit, enkä ikinä saa ns. eläinhahmojani esittämään mitään tunteita, en ainakaan niitä, mitä yrittäisin.
Apusen täydellinen tiedon ja ymmärryksen puute koskien meditaation tekemistä, toimintaa ja vaikutuksia johtuu tietysti (toivottavasti!) siitä, että hänelle ei yksinkertaisesti ole kukaan koskaan kertonut siitä mitään, eikä edes antanut mitään ymmärrettävää kirjaa luettavaksi.
Jos arvaukseni on oikea, niin se on ymmärrettävä, mutta valitettava. Surullista on myös se, miten Apunen maailmankuvansa mukaisesti yrittää sanoa meditaatiosta jotain ja menee pahasti kiville (meinaisin kirjoittaa "metsään", mutta sehän voi olla hyödyllistä ja positiivistakin...).
Ei meditaatiota ole keksitty tai unohdettu 60-luvulla tai hippien nousun ja laskun myötä. Se oli vain yksi vaihe, jolloin tietoa meditaatiosta tuli tänne "länsimaihin". Yhtä ohutta ymmärryksen ja viisauden tasoa osoittaa siis meditaation vertaaminen sohvalla makaamiseen. Jos jotain positiivista siitä yrittää keksiä, niin päätoimittaja on löytänyt jotain ruumiin- ja mielentoimintojen välisestä yhteydestä. Esimerkiksi joogaperinteessä se on löydetty tuhansia vuosia sitten ja jo kauan sitten jalostettu hieman pidemmälle kuin mitä tämä nykyinen suomalainen taso "sohvalla on hyvä rauhoittua ja miettiä asioita ja liikunnan jälkeen on hyvä olo" on.
Noloksi tämän tekee se, että Apunen haluaa "armottomuutta epäjohdonmukaista ajattelua kohtaan", mutta ei ota nyt huomioon sitä, että ihmisen ajattelu ja maailmankuva voiva t olla (ja terveellä ihmisellä ovatkin) johdonmukaisia, mutta vain oman tietämyksen, kokemusten ja kykyjen rajoissa. Kun hieman laajennetaan piiriä tai edes tunnetaan se oma piirimme, ei tilanne ja omat ajatukset välttämättä näytäkään enää niin johdonmukaisilta.
Vai onko Platon nyt täysin diskreditoitu, kun hän puhui ajatusten takana olevasta ideoiden maailmasta? Idea-sanaa on kyllä käytetty kolumnin tilatäytetekstivitsissä lehdessä, ei netissä. "Länsimaissa" usein halutaan sanoa kulttuurimme perustuvan antiikin kulttuurille, mutta sieltäkin on kovin vaikea seuloa niitä kehittämisen arvoisia ajatuksia hylättävien (ja hylättyjen!) joukosta.
Jotenkin vaan toivoisi, että toimittajat olisivat fiksumpia ja auttaisivat ihmisiä aina vaan fiksuuntumaan, mutta tällaistahan tämä on... Median tavoitteita tai sen tekijöitä ei ole valittu (vain) fiksuuden tai yhteisen edun ajamisen perusteella. (Eikä Jounin tai jonkun muun tarvitse nyt huomauttaa, että "toimittajatkin ovat vain ihmisiä" tai muuta triviaalia. :-)
7.1 Mistä me emme tiedä, siitä meidän ei tulisi kirjoittaa edes kolumneja.
Kommentit