Älkää soutako niin kuin minä soudan

Minulle pääministeri Vanhasen tekstari - vai mikä se 32 sanan ja neljän kirjoitusvirheen viesti nyt olikaan - ikävästi vain vahvisti yhtä kuvaa, mikä minulla on poliittisesta eliitistä isommissa ja pienemmissä piireissä: Ihmiset ja puolueet ovat hankkineet itselleen aseman "ajaakseen yhteisiä asioita", mutta saavutettuaan jotain ne ja he alkavat pelata sisäpiirin peliä. Vaikka valtaanpääsy näyttää tapahtuneen vapaassa demokratiassa, niin piirin kokoonnuttua asiat ja valta eivät enää kuulukaan kansalle.

Jos tästä nyt jotain hyvää yrittää keksiä, niin tänä vuonna ei toivottavasti tarvita muita heinäkuun hölmöysuutisia (pakeneva leijona, karannut sonni jne.), kun meillä on herra pääministeri, joka jaksaa "viihdyttää" meitä kansalaisia.

On käsittämätöntä ja yhtä aikaa hyvin ymmärrettävää, miten meillä voi olla tällainen pääministeri - ja muukin hallitus... - kuin mitä meillä nyt seuraavat neljä vuotta on.

Yksi kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat blogikirjoitusta, mutta valitettavasti en voi näyttää teille tämänpäiväisen Aamulehden asiat-liitteen sivulla 4 julkaistua Roni Rekomaan ottamaa kuvaa viime viikonlopun Mommilanjärven soutelusta. Siitähän uutisoitiin mm. sen vuoksi, että lentokone laskeutui järveen, jossa oli soutukilpailu menossa ja pääministeri soutamassa! Vähät muista soutelijoista.

No, mainostamassani kuvassa näkyy kuuden kirkkovenesoutajan käsivarsia ja yksi soutajista on herra pääministeri. Kaikki muut soutajat nojaavat eteenpäin ja airot ovat ilmeisesti juuri menossa veteen, mutta meidän herra pääministerimme airo on aivan eri tahdissa ja näyttää kuin hän vetäisi suhteellisen kovaa tai yrittäisi epätoivoisesti vaihtaa oikeaan rytmiin. Irvistys ainakin on melkoinen.

Jos voi päätyä (Vanhanenhan oli hätävaihdokki valehtelevalle Jäätteenmäelle) herra pääministeriksi demokratiassa ja määrätä ministereitä olemaan vastaamatta toimittajien kysymyksiin, koska ei saa antaa kuvaa, että monipuoluehallituksen ministerit ajattelisivat asioista eri tavalla keskenään, ei tietenkään ole yllättävää, ettei ymmärrä tai hallitse sääntöjä toisessakaan ympäristössä, jossa ne ovat juuri ne toisenlaiset.