Miten herra Rovio palautti ajattelukykyni
eli
No, ensin työterveyshoitajalle, joka oli todella huolissaan, että mistä saan apua, koska hänellä oli itse ollut vastaavaa kipua ja oli saanut apua vasta parin vuoden ja lukuisten maksullisten vastaanottokäyntien jälkeen. Olin itsekin katsonut jo Tampereen kiropraktikot ja soittanut parille, mutta jotenkin oli vielä hakusessa.
Työterveyslääkäri ei ollut lainkaan huolissaan, sillä nopeiden taivutus- ja refleksitestien jälkeen hän meni koneelleen ja sanoi: - Ei tämä ole paha. Kirjoitan tästä nämä kaksi lääkettä.
Se ei ollutkaan tavallista iskiasta
Selässäni on ollut
kaikenlaisia pikkujumeja, mutta ei mitään vakavaa. Olen tottunut itse
naksauttelemaan sitä ja esim. 90-luvulla oli "juttu", joka kulki
hitaasti ylöspäin ja sen ollessa lapaluiden kohdalla parasta oli, kun makasin
lattialla ja joku painoi suoraan alaspäin. Kerran menin kirjaston lattiallekin
makaamaan ja paikalle osunut Papu eli Jari rysäytti sen kohdalleen.
Viime tammikuussa tuli uusi
kohta, ristiluun seutu oli kankea, muttasain sen loksahtamaan ihan vain
selälläni maaten ja lattiaa vasten.
Huhtikuussa sama uusi, eikä
meinannut lähteä, mutta tammikuun asento auttoi lähes kokonaan. Otin
toimistolla esiin keikkuvan istuimen ja se tuntuikin kohtuullisen hyvältä.
Mutta toukokuun puolivälissä
tuntui väärää asentoa SI-nivelen seudulla ja kipua jalassa... eikä se suostunut
lähtemään pois. Välillä eteentaivutukset venyttivät sopivalta tuntuvaa aluetta
ja kipu häipyi hetkeksi, mutta palasi. Sitten yhtenä iltana eteentaivutus
oikeasti sattui.
Kun tähän yhdistetään
kuulopuheet ja nettidiagnoosi, tilanne täytti perinteisen iskiasvaivan
kriteerit. Tosin yhden joogasivuston venytystestien perusteella ei vaikuttanut
siltä, että kyse olisi ongelmasta kohdassa, jossa iskiashermo menee
pakaralihasten välistä ja silloinhan kipu voi syntyä nikamien alueella ja varsinkin
välilevyn vaikutuksesta. En toki ollut satuttanut tai reväyttänyt itseäni
mitenkään, mutta meillä on suvussa suurta taipumusta saada ongelmia
lannenikamien alueelle ja olenhan mä jo 50-vuotias...No, ensin työterveyshoitajalle, joka oli todella huolissaan, että mistä saan apua, koska hänellä oli itse ollut vastaavaa kipua ja oli saanut apua vasta parin vuoden ja lukuisten maksullisten vastaanottokäyntien jälkeen. Olin itsekin katsonut jo Tampereen kiropraktikot ja soittanut parille, mutta jotenkin oli vielä hakusessa.
Työterveyslääkäri ei ollut lainkaan huolissaan, sillä nopeiden taivutus- ja refleksitestien jälkeen hän meni koneelleen ja sanoi: - Ei tämä ole paha. Kirjoitan tästä nämä kaksi lääkettä.
Jep. Särkylääkettä päiväksi
ja lihasrelaksanttia yöksi. Ostin alle kympin lääkkeet ja otin heti
ensimmäisen, sillä kipu oli kuitenkin kovaa, haittasi ajattelua ja aiheutti
ylimääräisiä äännähtelyjä.
Illalla otettava vaimensi kivun, mutta myös kuivasi suun ja teki muutenkin vähän oudon olon.
Onneksi muistin myös herra Rovion, Harri Rovion, jonka olen tavannut 80-luvulla ja satunnaisesti näiden 30 vuoden aikana.
Harri on osteopaatti ja siis
kiinnostunut manipuloinnista vähän laajemminkin kuin vain selän niksautusten
kannalta. Sain Harrin kiinni ja aika löytyi kolmen päivän päähän.
Kävelin sinnekin. Kävely ei oikeastaan pahentanut tai poistanut kipua, mutta vähän väliä saattoi ilkeästi tuikata ristiselkään tai säteillä reiteen ja pohkeeseen. Olin ollut myös vuorokauden ilman lääkkeitä, että pystyn paremmin sanomaan, missä on ongelma ja milloin ei.
Harri katsoi selkääni takaapäin, laittoi sormet suoliluun eli "lonkkaluun" kulmiin ja sanoi heti, että lantioni on vinossa sivusuunnassa.
Niinpä hän lämmitti
lihaksiani hieromalla, veti vasemmasta jalastani, joka lonksahti, venytti jalan
ja selän sidekudoksia ja aina välillä kokeilin tuntemuksia taivutellen
seisoma-asennossa.
Kipu meni pois. Lähes kokonaan, mutta käsittelyn jälkeen oli arkuutta käsittelykohdissa. Harri oli tehnyt myös käytännössä samoja taivutus- ja refleksitestejä kuin lääkäri, sillä niistä käy ilmi vakavat hermopinteet, mutta sellaisia ei tuntunut olevan.
Jo ensimmäisellä kerralla
Harri mainitsi trigger-pisteen ja toisella käsittelykerralla neljän päivän
päästä hän sanoi sen olevan selitys: Ne ovat ikään kuin tavallisia kipeitä
kohtia lihaksessa, mutta tietyissä paikoissa ne heijastavat vaikutusta
laajemmalle ja minulla siis pakarasta kivuksi alas jalkaan.
Kävin vielä kolmannen kerran ja joka kerralla kipu tai lopulta tuntemus väheni ja nyt löydän kyllä sen kohdan taivuttelemalla alaselkääni, mutta se ei ole enää kipua ja tuntemus on edelleen heikkenemässä kuukausi ensimmäisen käsittelyn jälkeen.
Toki voi olla niin, että
lääkärin määräämät lääkkeet olisivat poistaneet kipua ja saaneet minut löytämään
parempia asentoja ja kenties paremmin venyttelemään vaikka omin avuin tai
fysioterapeutin ohjeiden mukaan, mutta vahvasti epäilen, että olisin onnistunut
lonksauttamaan lonkkaani (olin jo roikkunut (taivutetuin jaloin polvitaipeista
roikkuen) pää alaspäin) ja se kuitenkin tuntui vaikuttavan ratkaisevasti.
No, onneksi virallisen lääketieteen rinnalla on myös muita ammattilaisia, joilla voi olla kokemusta ja taitoa ongelmien hoitamisessa.
Illalla otettava vaimensi kivun, mutta myös kuivasi suun ja teki muutenkin vähän oudon olon.
Onneksi muistin myös herra Rovion, Harri Rovion, jonka olen tavannut 80-luvulla ja satunnaisesti näiden 30 vuoden aikana.
Kävelin sinnekin. Kävely ei oikeastaan pahentanut tai poistanut kipua, mutta vähän väliä saattoi ilkeästi tuikata ristiselkään tai säteillä reiteen ja pohkeeseen. Olin ollut myös vuorokauden ilman lääkkeitä, että pystyn paremmin sanomaan, missä on ongelma ja milloin ei.
Harri katsoi selkääni takaapäin, laittoi sormet suoliluun eli "lonkkaluun" kulmiin ja sanoi heti, että lantioni on vinossa sivusuunnassa.
Kipu meni pois. Lähes kokonaan, mutta käsittelyn jälkeen oli arkuutta käsittelykohdissa. Harri oli tehnyt myös käytännössä samoja taivutus- ja refleksitestejä kuin lääkäri, sillä niistä käy ilmi vakavat hermopinteet, mutta sellaisia ei tuntunut olevan.
Kävin vielä kolmannen kerran ja joka kerralla kipu tai lopulta tuntemus väheni ja nyt löydän kyllä sen kohdan taivuttelemalla alaselkääni, mutta se ei ole enää kipua ja tuntemus on edelleen heikkenemässä kuukausi ensimmäisen käsittelyn jälkeen.
No, onneksi virallisen lääketieteen rinnalla on myös muita ammattilaisia, joilla voi olla kokemusta ja taitoa ongelmien hoitamisessa.
Kommentit